Viikon sisällä on tapahtunut ihmeitä: tähän asti tuppisuuna viihtynyt poikamme on alkanut puhumaan (englantia) koulussa! Toki lähinnä yksittäisiä sanoja ja mieluummin yhdelle tai max kahdelle ihmiselle kerrallaan, mutta kuitenkin.
Kaikki alkoi viime viikon loppupuolella, kun Patu huikkasi koulusta lähtiessä: "Goodbye Mr. Thomas!" Sittemmin on lukenut ääneen yhden kirjan kaverilleen, puhunut opettajan kuvaamalle videolle, eilen ruokalassa Sofialle ja tänään myös yhdelle toiselle koulukaverille. Nyt se puhua pälättää olohuoneessa ihan kunnon lauseita Edoardolle, joka tuli meille koulun jälkeen. Opettajansa vitsailikin tänään, että todnäk jäppinen ei kohta hiljene lainkaan - myöskään silloin kun pitäisi. Poikani tuntien, näin saattaa käydä...
Kerrassaan upeaa! Samoin Pinskun kielitaito on kehittynyt isoin harppauksin. Neiti tuntuu olevan jo täysin sinut puhumisen kanssa, eikä jännitä yhtään. Ja koska on pidempään harjoitellut, alkaa lauseissa jo olla tolkkua. Samoin kirjoittamissaan jutuissa. Miss Annie antoi tänään nähtäväksi tarinan, jonka Pinsku oli kirjoittanut viime perjantain Larderellon-kouluretkestä. Molemmat ihmeteltiin sitten, kuinka hyvin sanat jo taipuivat. Ainakaan mun kielitaidolla ei monta virhettä löytynyt. Apuna neiti oli kyllä käyttänyt iPadia, mutta silti. Sitäpaitsi tarina oli HYVÄ.
Tällä viikolla piti myös ilmoittautua toukokuussa pidettävälle viikon mittaiselle kouluretkelle Sveitsiin. Ja kyllä - päätös oli tällä kertaa aika helppo tehdä. Sen verran hyvin näyttäis noi naperot pärjäilevän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti