La Befana

Tuskin on joululahjaähkystä päästy, kun italialaisittain on taas aika lahjoa lapsia. Viime yönä nimittäin Befana-niminen noita-akka kävi täyttämässä kilttien lasten takanreunukselle jättämät sukat karkilla ja lahjoilla. Tuhmille Befana jakaa hiiltä, sipulia ja muita vastaavia herkkuja, mutta meiltähän ei sellaisia pilttejä löydy. Ei kyllä takanreunustakaan.

Kaupat ottavat tästäkin ilmiöstä kaiken irti. Nykyisin ei tarvi enää kotona paljon sukkia askarrella, kun valmisvalikoimat sisältävät versioita kaikenlaisilla karkeilla, herkuilla ja leluilla. Meille Befana oli kiikuttanut hinta-laatusuhteeltaan oivat Monster High- ja Hot Wheels -sukat, vaikka oltiinkin unohdettu jättää noidalle lasi viiniä ja herkkulautanen kiitokseksi.

Tässä hommassa fuusioituu ovelasti eri maiden perinteet. Mukana on meidän trullia ja joulupukkia (Befana tulee pohjoisesta, sille voi kirjoittaa kirjeitä samaan tapaan kuin Rovaniemen pukille jne), amerikkalaisten joulusukkaa ja toki raamatun sanomaa. Tarina kertoo nimittäin, että itämaan kolme viisasta miestä kysyi aikoinaan Befanalta tietä, mutta akka ei ehtinyt kunnolla neuvomaan, harmittelee tätä nyt ja etsii siksi Jeesus-lasta loppiaisyönä. No tiedä häntä, mutta sukantäytettä meillekin tuli (mehän tietty otetaan molempien maiden perinteistä parhaat puolet irti). Kiitos italiantuntien, kuulin tästä ennen kuin oli liian myöhäistä.

Hyvää Loppiaista!