1. Ovet aukeavat sisäänpäin. Oli kyse sitten ulko-ovesta tai sisäovesta, näin se vaan menee. Toisaalta, tässä suhteessa Suomi lienee se poikkeus. Mutta onhan se kätevää, kun ei tarvi esim. käytävällä pelätä saavansa ovesta nassuun.
2. Taloissa on joko ikkunaluukut, metallinen "ikkunaverho", kalterit tai näiden yhdistelmä. Vanhemmissa taloissa voi olla jopa tuplaluukut: yhdet ikkunan sisäpuolella ja toiset ulkona, todennäköisesti lämmitys/viilennyssyistä. Toscanassa sallittuja ikkunaluukkujen värejä ovat musta, ruskea, vihreä ja harmaa. Tästä poikkeaminen saattaa poikia sakot. Paitsi että luukut ovat kätevät pimennyksen kannalta, ovat ne myös esteettisesti viehättäviä, minusta.
3. Ulkoa astutaan usein suoraan (olo)huoneeseen tai esim. jonkinlaiseen käytävään, ts. eteistä ei yleensä ole. Meillä tosin on, sellainen hallintyyppinen, johon saimme sijoitettua ihan naulakonkin (ja fillarit). Mutta kyllä vähän totuttelua vaatii edelleenkin, että suoraan kadulta tullaan vaikka tv-katselutilaan tai ruokailutilaan. Käytännölliset tuulikaapit ja kuraeteiset nyt on vaan niin... turhia? Tai ehkä pikemminkin rumia?
4. Ruoka valmistetaan kaasuliedellä. Kaasu tulee onnekkaimmille, kuten meille, putkia pitkin, joten kaasupullorumbaa ei tarvita kuin grillin äärellä. Kaasuliesi on standardi, sähkö poikkeus; vertaapa esim. Ikean Italian ja Suomen liesitarjontaa. Tämä näkyy hinnoissa: esim. Livslåga-kaasukeittotaso maksaa Suomessa 299 €, Italiassa 179 €. Folklig-induktiotaso taas irtoaisi Suomesta 269 eurolla, Italiassa saa pulittaa kympin enemmän.
5. Resepteissä raaka-aineiden määrät ilmoitetaan yleensä grammoina, ei milleinä tai deseinä. Pitkään pärjäiltiin erilaisten muuntotaulukoiden ja päässälaskun (lue: laskimen) keinoin, sitten ostin kympin vaa'an, ja elämä helpottui kummasti. Nykyisin jopa ärsyttää suomalaisten reseptien "yksi sipuli, kaksi porkkanaa, kolme perunaa" - no minkä kokoista sipulia/porkkanaa/perunaa??? Täällä kun esimerkiksi yks peruna vastaa yleensä vähintään kolmea kotimaista. Ole siinä sitten loistokokki.
6. Kiinteiden jätevaunujen sijaan suositaan erillisiä roskapönttöjä. Joskus nämä roskikset on sijoitettuna kaappiin, mutta silloinkin näkemäni ovat olleet erillisiä, irtonaisia ämpäreitä tai vastaavia. Roskapussien koot taas ilmoitetaan sentteinä, harvemmin litroina. Kaupassa onkin pohtimista, mihin mahtaa käydä 70x110cm pussi (=110 litraa), ainakin blondilla. Ja jos vielä keittiön varusteluun palataan, kuivauskaappeja täällä näkee yllättävän usein, tosin ei meillä. Ei kyllä nähnyt meidän Suomen-kodissakaan, joten tiedä sitten mikä on standardi missäkin tänä päivänä.
 |
| Esimerkki pistorasiasta, johon käyvät sekä maadoittamattomat että maadoitetut pistokkeet. Ja parin euron adapteri. |
7. Pistorasioihin tarvitaan adapteri. Täällä pistorasiat on kolmireikäistä mallia, johon pystyy kyllä ehkä ujuttamaan normaalin maadoittamattoman pistokkeen (jos pistorasia sattuu olemaan myös maadoittamaton), mutta maadoitettua varten tarvitaan adapteri. Koska about kaikki kodinkoneet myydään täälläkin normipistokkeella (lue: samanlaisella kuin Suomessa), tarvitaan adaptereita paljon, eikä ne siksi maksa juuri mitään - karvalakkimallit irtoavat parilla eurolla ja vähän hienommat ehkä neljällä. Mutta vaikka kotona adaptereita pyörii joka paikassa, eivät ne tietenkään muistu mukaan matkoille lähdettäessä. Aika monta kertaa ollaan saatu pähkiä, mistäs nyt virta otetaan (lähinnä Patun läppäriin), mikä on pikkasen ärsyttävää.
8. Vessassa on bidee. Kavereilla Luccassa oli wc-pöntön, käsienpesualtaan, kylpyammeen ja bideen lisäksi myös erillinen jalkojenpesuallas. Pientä ylilyöntiä varustelussa vai kätevää toimintojen eriyttämistä?
 |
| Naapurilla oli pyykkipäivä. |
9. Pesukonetta pidetään ulkona. Tästä kirjoitinkin jo ihan ekana kesänä, kun se oli musta niin kummallinen juttu. Mutta tosiaan, jos vaan mahdollista niin kone löytyy joko parvekkeelta tai terassilta. Näköjään ei ole talven kosteudestakaan moksiksaan, vaikka ehkä vähän useammin räpsäyttää pääkatkaisijan alas. Mutta kyllä monet sitä konetta myös sisällä pitävät. Pyykki sen sijaan kuivataan lähes aina ulkona, kerrostalossa näppärästi ikkunan alla.
10. Sängyssä ei ole petauspatjaa. Niitä ei myöskään löydä mistään, ei edes Ikeasta. Tosin meidän asunnon kalustukseen kuuluneet joustinpatjat on kyllä sen verran pehmeää mallia, ettei petaria juuri tarviskaan, paitsi ehkä hygieniasyistä. Myös pussilakanoita harrastetaan vielä vähän, lakana-viltti-yhdistelmä on yhä suosiossa. Tämä on kyllä muuttumassa, mutta silti pussilakanaostoksille kannattaa suunnata Ikeaan, niin varmasti löytää. Lakanasettiä ostettaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että täällä Tyynyn koko on 50x80 koon 50x60 sijaan, joten jos suomalaisilla tyynyillä on tullut lähdettyä matkaan, tarvii ehkä uusia ne tyynytkin samalla... Muuten olen kyllä sitä mieltä, että toi 50x80 on paljon käyttäjäystävällisempi kuin kotimainen malli - tyynyä riittää pyörijällekin koko matkalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti