Esillepanoltaan viehättäviä herkkukauppoja oli Bolgherissa vieri vieressä |
Meidän reissun pääkohde oli tällä kertaa viinitilojen sijaan alueen ytimessä sijaitseva Bolgherin 160 asukkaan kylä, joka osoittautui kokoonsa nähden yllättävän vilkkaaksi ja turistejakin houkuttelevaksi. Tosin jos vertaa samanhenkisiin Volterraan tai San Gimignanoon, oli väkeä ja nähtävää vain hippunen, mutta se teki reissun meidän kannalta astetta helpommaksi: nuoriso jaksoi kiertää nurkumatta koko keskustan ja jopa innostui lukuisista viini- ja herkkumyymälöistä. Matkaan tarttui käsintehtyä ja -värjättyä pastaa, oliivisaippua ja muutama maisemakortti, mutta ei yhtään pulloa viiniä, sillä huomasimme että samaa kamaa tarjotaan kotikaupunkimme Carrefourissa 5-7 euroa edullisemmin. Paikallista viiniä pääsimme toki maistelemaan pysähtyessämme pienille antipastoille keskustan piazzalle.
Sypressitien alkupäässä |
Toinen mielenkiintoinen nähtävyys matkalla oli Bolgheriin vievä Viale dei Cipressi, viiden kilometrin pituinen, polveileva, sypressien reunustama tie. Tie nousi tunnettuuteen Nobel-kirjailija, Italian (epävirallisen) kansallisrunoilijan Giosuè Carduccin mainittua sen 1874 kirjoittamassaan, lapsuusmaisemiensa innoittamassa runossa Davanti San Guido. Ja komea tuo parintuhannen puun reunustama tie onkin, samoin sypressien takaa pilkottavat lukuisat oliivi- ja viinitarhat, jotka parhaillaan notkuvat marjojen painosta. Tien varrella on myös muutamia myymälöitä, joista voi käydä shoppailemassa tilojen tuotteita. Viinitilavierailut onnistuvat toki myös; Tripadvisorissa kehuja on saanut etenkin Fattoria Terre del Marchesato.
Ilottelua aalloissa - lapset nauttivat |
Bolgherista palasimme la Strada del Vinoa e dell'Olioa pitkin Bibbona Marinaan, jossa pysähdyimme toviksi uimarannalle. Alueen rannat ovat pitkiä ja puhtaita sinilippurantoja, ja Versilian tai Tirrenian rannoista poiketen suureksi osaksi maksuttomia. Koko etruskirannikko on myös pyöräilijöiden suosiossa, sillä sopivia reittejä löytyy sekä maantie- että maastopyöräilyyn. Käymisen arvoista miljöötä, siis. Tosin peripisalaiseen tapaan olimme molemmat merimiehen kanssa sitä mieltä, ettei noi Livornon maisemat nyt mitään parasta Toscanaa kuitenkaan ole, vaan edelleen esimerkiksi Sienan ympäristö ja Chiantin maisemat peittoavat ne kevyesti. Mutta kiva päiväretki näistä aineksista saatiin aikaiseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti