torstai 28. helmikuuta 2013

iProblem

Applen laitteet ovat viime aikoina aiheuttaneet meille ylimääräistä päänvaivaa. Siitäs saitte, vois joku todeta - viime viikolla vierailulla olleet kaverit tokaisi aika suoraan, että tolleen ulkopuolisen silmin meidän perhe vaikuttaa ehkä vähän Apple-uskovaiselta (pl. merimies joka on pc-mies henkeen ja vereen). Ai mitenniin pari MacBookia (joista toinen muuten Pro), kolme iPadia, iPhone ja kaks iPodia muka tekis jotenkin uskovaiseks???

Etsi yksi virhe*
No, asiaan.

IOS:n 6.1.2. päivitys on nyt jumittanut kaksi edellä mainituista laitteista. Eka ongelmiin törmäsi Pinskun iPad, jonka ainoa pelastus oli laitteen resetointi. Edellinen varmuuskopiohan oli peräti kahden kuukauden takaa, joten voitte arvata oliko neiti tyytyväinen. Hävis muun muassa muutama elintärkeä koulujuttu ja peleissä saavutetut tosi kovan työn takana olleet tasot. Ei paljon auttanut hokea, että "kantapään kautta oppii" ja "nehän oli vaan bittejä".

Toisen kerran jumiin meni meikäläisen iPhone. Edellisestä viisastuneena otin varmuuskopion iCloudiin juuri ennen päivitystä. Ja palauttaahan se laite piti. Mutta kun tiedot oli tuoreita ja palautus kävi helposti, ei ongelmaa juuri huomannut (muussa tapauksessa parku olisi taatusti ollut triplasti sen verran kuin Pinskulla - älkääkä tulko mulle selittämään miten asioihin pitäisi suhtautua...)

Isomman haasteen sen sijaan kohtasin päivää myöhemmin eli viime sunnuntaina, kun vahingossa heitin puhelimen vessanpönttöön. Enkä tosiaan hoitanut asioita samalla, vaan ote kertakaikkiaan lipesi kun siirsin ihan muita tavaroita hyllylle. Toki puhelin oli siinä samassa kädessä (koska olin ottanut sen mukaan aamulla noustessani ja olin vasta menossa alakertaan, ja vessa nyt sattumalta on matkan varrella. Seliseli). Onneks pönttö oli tyhjä ja kastuminen vain muutaman sekunnin mittainen, mutta henki siinä kyllä hetkeksi salpautui.

Onneksi on Intternetti. Sieltä löysin nopeasti ohjeet pistää puhelin umpinaiseen astiaan kuivumaan kera riisin ja odottaa kolme pitkää päivää. Eilen odotus viimein palkittiin ja - tadaa - puhelin lähti toimimaan! Nyt jännitetään vielä, että kauanko tätä onnea kestää. Toivottavasti pitkään.

Pari päivää pärjäilin sitten vanhalla Noksulla. Oli muuten ihan valaiseva kokemus sekin. Kun puhelinta käyttää pelkkään puhumiseen/tekstaamiseen (pääsee sillä nettiinkin, mut se on niiiiin paljon hankalampaa kuin ipposella, että en todellakaan jaksanut yrittää), kestää akku aika yllättävän kauan. Latasin laitteen nimittäin sunnuntaina heti The iOnnettomuuden jälkeen ja nyt kun varaustasoa katsoo, on sitä ainakin 60 % jäljellä. Ei pysty samaan toi vironnut iPhone, hyvä jos päivän pystyy olemaan ilman lataamista. Tähän toivoisin kyllä muutosta, dear Mr. Cook.

Keräilen tässä nyt voimia, että saataisiin vielä jäljellä olevat iPadit päivitettyä. Patun laitteen tsekkasinkin jo muuten läpi, kun siihen uuden koulujakson alkaessa piti saada mahdutettua pari uutta applikaatiota (16GB on herralle aivan liian vähän). Mut Suurta Päivitystä en vielä rohjennut tehdä.

Edellä mainitut episodit virkisti kyllä kummasti intoa varmuuskopiointiin, ja gradukin on nyt moneen paikkaan tallennettu ja tulostettukin. Ois meinaa aika ankeeta hävittää koko juttu nyt, kun hommasta puuttuu enää sellaset 5 %. Josta tulikin mieleen, että vois jatkaa sen parissa jotta pääsisin viimein vapauteen. iHanaa, se on jo ovella!

* Sehän on tietysti toi kuvan vasemman alakulman Nintendo 3DS, joka ei ole omenaa nähnytkään. Pthyi.

2 kommenttia: