perjantai 8. toukokuuta 2015

Ragù bolognese

Viimein pääsin maistamaan aitoa bolognalaista jauhelihakastiketta, jota muu maailma (italialaisten mielestä) virheellisesti spaghetti bolognesena puhuttelee. Ensinnäkin, spaghetti on tähän herkkuun aivan vääränlainen pasta*; tagliatellea sen olla pitää (jonka puutteessa myös jokin muu leveä nauhapasta kuten fettuccine tai pappardelle käy), tai vaihtoehtoisesti lyhyttä putkipastaa tyyppiä penne, rigatoni tai tortellini. Toisekseen, tomaattia käytetään kastikkeessa hyvin maltillisesti maailmalle levinneeseen serkkuunsa verrattuna; sen sijaan porkkana, selleri, pekoni, viini ja monen tunnin haudutusaika ovat alkuperäisen ragù bolognesen keskeiset elementit. Kyse ei siis todellakaan ole mistään purkista pullautetusta pikaruoasta, vaan hartaudella toteutetusta taiteesta... tai siltä se ainakin viime lauantaisella Bolognan-reissulla tuntui. Valitsin paikallisesta trattoriasta Tagliatelle al ragù alla bolognesen, seurakseni kaupunkivisiitille lähtenyt Pinsku Tortellini al ragùn. Molemmat kilahtivat kategoriaan "parasta ragùa, mitä olen koskaan syönyt".

Peukut pystyyn!

Bologna on muutenkin tunnettu keittiöstään, joten kaikkien kulinaristien kannattaa siellä pistäytyä. Muutenkin kaupunki on ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Bolognassa on maailman vanhin, vuonna 1088 perustettu yliopisto, jossa muun muassa Dante, Kopernikus ja Erasmus Rotterdamilainen opiskelivat aikoinaan, ja joka tällä hetkellä sivistää lähes sataatuhatta opiskelijaa. Lisäksi kaupungissa on lähes 40 kilometriä katettuja porttikäytäviä (i portici), lukuisia kirkkoja ja eläväisiä aukioita, erinomaiset shoppailumahdollisuudet ja hyvät junayhteydet niin Milanosta, Firenzestä kuin Roomastakin. Kaikkia edellämainittuja koettiin lauantaisella päiväretkellä.

Näitä riittää! Ei haittaa kesähelteet eikä talvisateet, kuulkaas.

Keskustan Piazza Maggioren laidalla sijaitseva San Petronion basilika on maailman 15. suurin kirkko.

Due torri eli kaksi tornia on keskustan maamerkki. Pienempi torneista on kallellaan kuin pisalainen, suurempaan voi kiivetä ylös - 500 askelmaa ja Näkymät. Ei jaksettu jonottaa, sillä onhan näitä torneja nyt nähty :P

Menneiden aikojen kaupunginmuurista on jäljellä paloja ja portteja siellä täällä. Tämä toivottaa asemalta saapujat tervetulleiksi - tai -menneiksi. Huomaa matkaseuralaiseni vaihtunut asustus. Ostoksia on tehty.

Hieno kaupunki (jonne vierailua odotin kohtuuttoman pitkään, mutta aina on ollut jotain muuta), ja historiallinen keskusta jotenkin tosi kotoisa. Pisassa on paljon samaa kuin Bolognassa, mutta kokoa on noin 300 000 asukasta vähemmän. Jos Bologna sattuu reitille, suosittelen vierailua lämpimästi!

* Pakko myöntää, että olen alkanut ymmärtää tätä italialaisten pastahifistelyä: muodolla tosiaan on väliä. Onneksi Suomestakin saa nykyään pastaa sen kaikissa muodoissaan, tosin täkäläisiin hyllymetreihin lienee vielä matkaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti