Ylimääräistä aikaa

Jopas on outoa olla kotona ilman koulun rytmittämää arkea ja lasten hyörinää. Onneksi on sentään spanieli, joka uskollisesti herättää aamuisin aika tarkalleen 6:20, normiaikaan siis, ja muistuttaa päivän rutiineista säännöllisesti ainakin päivä- ja iltalenkin aikaan. Mutta silti, mitä tällä kaikella vapaa-ajalla oikein tekisi?

No, onhan mulla kasa tehtävää opintoihin liittyen, merimies viihdytettävänä, juoksukunto kohotettavana, rusketus hankittavana, viikottaiset italiantunnit, lukuisia uusia kirjoja luettavana ja pitkähkö vuoden mittaan kertynyt todo-lista. Puutarhaakin voisi hoitaa, sillä mun kevät/kesäkukat näyttävät jo nääntyneen. Ja futiskisatkin kestävät vielä vähän aikaa. Joo, ehkä tää tästä.

Mutta outoa on tämä hiljaisuus ja ylimääräinen aika. Piristystä päivään toi onneksi puolen tunnin Skype-sessio naperoiden kanssa:

Pallerot löysivät mummon vanhat rillit ja hiuslisäkkeen. Eri fiksuja:)

Ja niin, sekin toki, että tällä päivämäärällä on tasan kaksi vuotta Italian-elämää plakkarissa. Malja sille!