 |
| Thessaloniki ylhäältä bysanttilaisilta muureilta katsottuna |
 |
| Kaupungin upea ranta. Bulevardi oli sunnuntaiaamuna allokoitu lähinnä kalastajille (ja satunnaiselle matkaajalle) ja illalla se täyttyi paikallisista kuin italialaisen passeggiatan aikaan konsanaan. Mahtava paikka! |
Kreikasta sain taas uutta perspektiiviä italialaisuuteen. Näillä kahdella välimerellisellä, antiikin ajoilta periytyvällä valtiolla on paljon yhteistä, mutta paljon myös eroja. Roomalaiset ovat pitäneet aikoinaan myös Thessalonikia hallussaan, ja kaupungissa on yhä nähtävissä raunioita ajanlaskun alkuvuosilta sekä 300-luvulta (jaa.), kätevästi keskellä modernia asutusta. Pompeijissa käynyttä rauniot tuskin suuremmin järisyttävät, mutta kyllähän ne paikallishistorian pituudesta ja korkeakulttuurista jotain kertovat.
 | ||
| Galeriuksen palatsin raunioita Navarinou-aukiolla, takana Rotonda |
 |
| Rotonda rakennettiin alunperin mausoleumiksi, sitten siitä tuli kirkko ja lopulta moskeija. Viimeisimmän käyttötarkoituksen yhteydessä Rotondan viereen rakennettiin minareetti. Tällä hetkellä sisätilat ovat remontissa - mutta jo pelkkä muoto ja muu ilmiasu toivat kovasti mieleen Pantheonin Roomassa. |
Roomalaisen kulttuurin lisäksi itä ja bysanttilaisuus on Thessalonikissa ollut vahvasti läsnä. Tästä ajasta kaupungissa kertoo kaksikin museota, bysanttilainen museo ja arkeologinen museo, joissa molemmissa vierailin viimeisen, sadepäivän, ratoksi.
 |
| Bysanttilaisia pylväitä. Olin muuten alkuun museon ainoa asiakas, lisäkseni siellä parveili vain kymmenkunta työntekijää. Vähän erilaista kuin esim. Torinon egyptiläisessä museossa, joka sekin tuoreessa muistissa... |
 |
| Bysanttilaiselta ajalta peräisin oleva Agios Dimitriosin kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Onhan se erilainen kuin nämä täkäläiset roomalaiskatoliset, mutta... onhan näitä kirkkoja nähty (t. piloille hemmoteltu) |
Vaikka Thessalonikilla on upea historia ja myös lukuisia haasteita takanaan (sodat, valloitukset, maanjäristykset, vuoden 1917 tuhoisa tulipalo), on kaupunki vahvasti kiinni tässä päivässä. Kaupungissa on kaksi merkittävää yliopistoa, ja ihan kuin Pisassa, tuovat opiskelijat tietynlaista sykettä ympäristöönsä. Kaupungin ostoskatu Tsimiski tarjoaa riittävästi rahareikiä, ja lukuisat kahvilat älyttömän hyvää frappéa ja leivonnaisia joka lähtöön. Matkabudjettia voi kätevästi tasoittaa ostamalla paikallista pikaruokaa gyroksia ja souvlakia - yksikin meikäläisen illallinen irtosi alle viidellä eurolla.
 |
| Aristoteleen aukio mereltä katsottuna. Kaupungin sydän, jonka valtimona Tsimiski-katu toimii. |
Mitä sitten eroihin ja yhtäläisyyksiin tulee, muutamia epätieteellisiä huomoita: kreikkalaiset ovat äänenvoimakkuudeltaan selkeästi hiljaisempia kuin italialaiset, mutta puhuvat huomattavasti parempaa englantia - myös vanhemmat ihmiset. Ehkä se johtuu laajemmasta kansainvälisestä turismista, en tiedä. Turismin vaikutusta ehkä sekin, että opasteet ovat Thessalonikissa huomattavasti selkeämpiä ja mietitympiä kuin missään näkemässäni Italiassa, paitsi lentokentällä joka oli mahdoton kreikkalainen kaaos. (Italialainen kaaos ei ole siitä kovin kaukana, meluisampi vain.)
La bella figura ei selvästikään kosketa kreikkalaista samalla tavalla kuin italialaista: pihat ja puutarhat ovat vähän sinnepäin, autot likaisempia, mutta yhtä pieniä ja lukuisia (toki vähemmän Fiat-merkkisiä ;) kuin täällä. Joka paikkaan autoillaan. Kulkukoiria ja -kissoja on runsaasti, Italiassa olen nähnyt niitä vain etelässä. Naiset meikkaavat enemmän ja pukeutuvat naisellisemmin kuin Italiassa - mutta häviävät selvästi tyylitajullaan täkäläisistä. Kukapa ei häviäisi.
Ruoka on ä-lyt-tö-män hyvää, ruoka-ajat suunnilleen samanlaisia (syödään myöhään ja aamiaiseksi ei juuri mitään) ja ruokailu nautinto, joka jaetaan mielellään ystävien tai perheen kanssa. Viiniä ei juuri juoda, paitsi retsinaa, paikallista pihkaviiniä. Leivonnaisissa ja muissa rasvaisissa herkuissa on valinnan varaa, mikä näkyy usein vanhempien rouvien lanteilla, enemmän kuin tuntemassani pasta- ja jäätelömaassa.
Majoitukset, ruoka, nähtävyydet ja ostokset ovat hieman edullisempia kuin Italiassa ja runsaasti edullisempia kuin Suomessa. Suljettu-kylttejä näkyi vähän väliä (sikälimikäli mitään kreikan aakkosista ymmärsin, tuskinpa), mutta muuten en havainnut mitään taloudellista tappiomielialaa. Eteenpäin mennään, niin kuin on aina menty. Kyllä tuolla historialla, ilmastolla ja kulttuurilla kelpaa mennäkin!
Upea kohde tuo Thessaloniki, mutta pakko tunnustaa että saapuessani kotona odottanut illallinen italialaisine tuoksuineen tuntui - kotoisalta. Niin omalta. Taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti