Pojat

Paitsi synttärisankarilla, myös kuopuksella oli toiminnantäyteinen viikonloppu. Perjantaina Patun kaveriksi tuli Francesco, joka jäi yökylään, ja jonka luokse pojat vuorostaan siirtyivät lauantaina iltapäivällä. Eilen Patu noudettiin kyläilemästä suoraan Firenzen-reissulle ja kotona oltiin eilen kuuden maissa. Ei ihme, että tänä aamuna vähän väsytti...

Mitä ne pojat sitten puuhasi?

Meillä suunnilleen tätä:

Ja Francescolla kuulemma aika lailla samaa, kun kelit oli kehnot eikä uloskaan tehnyt mieli. Jos ois ollut kesä, oisivat voineet viettää aikaa uima-altaalla tai vaikka perheen omalla tenniskentällä pelaillen, tai kartanon vehreillä niityillä kirmaillen... Ei pöllömmät puitteet pikkupojille.

Aina toisinaan sitä tosiaan tuntee itsensä niin... tavalliseksi täällä. Saapa nähdä osaavatko lapset arvostaa kaikkea näinä vuosina kokemaansa sitten joskus isompana. Toivottavasti.