On ilmoja pidellyt

Eilisessä Hesarissa hehkutettiin joulukuista auringonpaiste-ennätystä:15 tuntia päivänpaistetta 18. päivään mennessä. Hyvä homma! Muistan elävästi kaverini espanjalaisen vaimon ahdistuksen ensimmäisen Suomen-talvensa jälkeen: "Miten kukaan voi elää ilman auringonvaloa??" No ei voikaan, siksi joka tunnista, jopa minuutista, pitää iloita. Ja sehän me suomalaiset osataan.

Kelit on olleet kohdillaan täälläkin. Samalla ajanjaksolla aurinko on paistanut ehkä 150 tuntia, koko valoisan ajan. Niinpä, hemmoteltuja ovat, nuo italialaiset. Aamuisin on saanut herätä - silloin kun on saanut herätä valoisan aikaan - tähän näkyyn:

No huomenta vaan sullekin!

  

Kääntöpuolena poutasäässä on ollut viileys. Auton ikkunoita on skrabailtu aamuisin ja (mulle) untuvatakki on ollut tarpeen. Päivälämpötilat ovat pyörineet 10 asteen tuntumassa, mutta italialaiseen tapaan myös talviaurinko lämmittää, eli auringossa on kyllä kivuttu reilusti isompiin lukemiin. On tämä joka tapauksessa ollut huomattavasti mukavampaa kuin viimevuotinen vesisade.

Sitten 18. päivän, taivas on verhoutunut pilveen ja (täälläkin) odotettavissa on musta joulu (kuinkas muutenkaan):

Sadetta luvassa

Mut sepä ei paljon meitä rasita! Alpit kutsuvat, joulu saa tulla :)

Ja jo huomisesta lähtien me pohjoisen pallonpuoliskon asukkaat kuljetaan taas kohti valoa. Mainiota! Jaksaa, jaksaa!