Täydellinen päivä

Sunnuntai oli päivänä täy-del-li-nen. Lähtökohdat olivat loistavat, sillä maanantaina oli tiedossa vapaapäivä ja viikonloppu siten sunnuntaina vasta puolivälissä.

Merimies aloitti päivän aamuvarhaisella lähtien kalaan läheiselle Sergio-joelle, jonka rauhoitusaika oli päättynyt edellisyönä puoliltaöin. Saman teki noin 50 muuta kalastajaa, joten arvata saattaa että kalat olivat tästä ryntäyksestä hämillään ja pysyttelivät piilossa. Kymmenen maissa myös lämpö alkoi olla sitä luokkaa, että oli parempi luovuttaa.

Myös aikataulut sanelivat kalastusretken pituutta, sillä meidät oli kutsuttu klo 12 lounaalle Pontederan La Rottaan juhlistamaan pienten puolella koulua käyvien kaksosten Altean ja Alvisen synttäreitä. Kyeessä oli sama perhe, jonka tilalla oltiin vappulounaalla. Tällä kertaa juhlat pidettiin kuitenkin heidän kartanossaan*, jossa fasiliteetit olivat vähintään yhtä hyvät kuin viime kerralla.

Juhlien pitopaikka

Buffet-tyyppisen lounaan jälkeen lapset kirmasivat uima-altaalle, jossa vierähtikin sitten tunti jos toinenkin. Ruokaa ja talon viinejä riitti, seura oli erinomaista, lapset onnellisia. Vieraita oli reilut viisikymmentä, mikä tarkoitti että kavereita ja vauhtia riitti myös. Pikkasen eri luokan synttärikemut kuin meillä. Kotimatkalle lähdettiin seitsemän aikaan, ja takapenkillä oli aika hiljaista.

Pinatan vuoro.

Kavereita ja uima-allas, mitäs muuta sitä tarvittaiskaan.

Vuorossa kakku ja onnittelulaulut.

Mutta päivä ei siinä vaiheessa suinkaan ollut vielä ohi. 16.6. Pisassa järjestetään vuosittainen valon juhla, Luminara di San Ranieri, jolloin kaupunkiin - lähinnä jokirannan taloihin - sytytetään satatuhatta lyhtyä pimeän laskeuduttua. Lyhdyillä on vuodesta 1337 lähtien juhlistettu kaupungin suojelupyhimystä Ranieri degli Scaccieria. Tänä vuonna tehtiin yleisöennätys, eli tallusteltiin täpötäysillä lungarnoilla eli Arnon rantakaduilla noin sadantuhannen muun kiinnostuneen kanssa. Tukkoista oli, mutta hienoa. Puoliltaöin juhla huipentui ilotulitukseen, jota Patun kanssa väkijoukon seasta ihailtiin - merimies ja Pinsku olivat siinä vaiheessa jo luovuttaneet pitkän, kuuman päivän uuvuttamina.

No vau. Oikeasti oli hienoa, iPhonen kuvausominaisuudet ei
vaan ihan riittäneet. Kiinnostuneet voivat ihailla esim. näitä videoita.

Ilotulitus musiikin tahdissa.

Meidän lihakaupassakin juhlistettiin iltaa.

Juhlinta jatkui aamuun asti, meillä tosin viimeisetkin valot sammuivat yhden maissa. Maanantaina sai onneksi nukkua pitkään. Juhlat jatkuivat kaupungissa vielä tuolloinkin, varsinaisena San Ranierin juhlapäivänä. Illalla klo 21 jälkeen alkoi Palio di San Ranieri, soutukilpailu, jossa keskustan kaupunginosat kilpailivat keskenään. Italialaiseen tyyliin tähänkin juhlaan liittyivät keskiaikaiset asut ja rummutukset. Yleensä juhla järjestetään päivällä, mutta tänä vuonna pitivät iltakilpailuna, mikä tarkoitti että me jätettiin koko kemut väliin. Tänään oli kuitenkin koulupäivä, yksi lukuvuoden viimeisistä, ja täytyyhän sitä ens vuodellekin jättää jotain nähtävää :)

Mutta olipa taas kokemuksia! Onnellinen on hän.

* Jep, piireihin on päästy. Isäntä kantaa arvonimeä Kreivi.