Toisen jakson päätös

Lapset saivat perjantaina päätökseen toisen inquiry unitinsa eli koulun tutkimusjakson. Jokainen jakso päättyy tunnin mittaiseen esittelyyn vanhemmille, näin tämäkin. Vaikuttavia juttuja olivat taas saaneet aikaan.

Patulla aiheena olivat habitats eli erilaiset elinympäristöt. Kuuden viikon aikana tutkittiin luontoa sekä Pisassa että Trentossa, perhedyttiin arktisiin alueisiin ja mm. sademetsien tuhoutumisen problematiikkaan. Lisäksi matematiikan teemana olivat patterns, erilaiset mallit ja kaavat. Opittuja asioita koottiin sitten yhteen Keynotella* ja Creative Book Builderilla, jolla pystyy esittämään asiat kirjamuodossa.

Show käynnissä.

Ja kyllä tämä nykynuoriso osaa. Saivat aikaan sellaisen esityksen, jota moni aikuinenkaan ei osaisi tehdä. Ihan yhtä hämmästynyt sai olla Pinskun ryhmässä, jossa olivat tehneet jakson aikana mainosvideoita. Teemana oli persuasion eli suostuttelu viestinnän keinoin. Voisin palkata nämä ipanat töihin vaikka heti, sen verran hyvin olivat jakson aikana imeneet tietoutta mainosten tekemisestä ja havainnoineet ympäristöään. Ja käyttäneet mielikuvitusta niiden mainostensa kanssa. Tosin olihan niillä loistava opettajakin, kun meitsi kävi vähän kertomassa miten homma etenee.

Yhteenvetoa opitusta.

Pidin siis taannoin reilun tunnin mittaisen esityksen aiheesta "työskentely mainostoimistossa" ja vastasin lasten etukäteen esittämiin kysymyksiin. Näytin myös esimerkkejä ja valotin vähän vaikuttamisen keinoja. Vastineeksi sain hyvän mielen ja kirjeen jokaiselta luokan oppilaalta. Aarteita, joita tulen vilkuilemaan jatkossakin aina kun mieli kaipaa vahvistusta. Esim. tällaisia:

Thank you for telling us about your job and telling me how you advertise for people and get their attention. You have answered all our questions, especially mine. It was lovely having you as our guest. I never had so much information from just one person. You were warmly welcome.

Olennaiset muistilapulla.

Menisin koska tahansa toistekin. Ihania lapsia.

Koulussa on kiva tapa pyytää vanhempia kertomaan jostakin, viime periodissa Pinskun luokassa oli yksi isä kertomassa uskonnostaan ja Patun luokassa kävi nyt yhden oppilaan äiti kertomassa käynneistään pohjois- ja etelänavalla. Koulun ja kodin yhteistyö on täällä muutenkin jotenkin luontevampaa kuin mihin kotona olin tottunut, mutta ehkä se johtuu taas kerran koulun pienuudesta (ja siitä että mä ehdin osallistua). Silläkin voi olla vaikutusta, että lapset pitää viedä ja hakea. Opettajat tulee moikattua joka päivä ja muut vanhemmatkin tulee siinä odotellessa tutuiksi. Tosin en kyllä tiedä miten tällaisen systeemin järjestäisin töiden ohella, mut kai sitä jotain keksis kun pakko ois.

Koulu alkaa tältä vuodelta olla lopuillaan, enää 2,5 päivää ja sitten koittaa reilun parin viikon joululoma. Mukavaa. Jokseenkin häkellyttävää oli myös kuulla Patun suusta eilen, että: "mä en haluis mennä syksyllä Suomeen kouluun, vaan käydä koulua mieluummin täällä." Siis mitä?!?! Puhuuko tässä nyt sama mies, joka oli sitä mieltä että tappaa itsensä jos joutuu muuttamaan Italiaan ja ensimmäisten päivien jälkeen koki täkäläisen koulun vankilaksi? Kauas on tultu, todellakin.

Lapset hitto vie ON sopeutuvaisia**.

* Keynote on PowerPointin kaltainen, esitysten tekoon suunniteltu ohjelma, jos ihmettelit.
** Tosin Patuhan on niitä status quo -miehiä, eli mikä tahansa saavutettu olotila on ilmeisesti parempi kuin muutos. Mutta silti.