Joskus alkusyksystä hehkutin, kuinka Patun lääkärireissu hoitui jonottamatta ja muutenkin tosi vaivattomasti. Onneksi ei ole tarvinnut käydä lekurin puheilla sittemmin, mutta tänään italiantunnilla sain aiheeseen toisenlaistakin perspektiiviä. Opettajani nimittäin kertoi kerrasta, jolloin siskonsa oli odottanut päivystyksessä 8 tuntia kovassa kuumeessa. Ja muutamasta muusta.
Ehkä meillä kävi silloin vaan hyvä tsägä. Ja palvelut ei täällä ole sen kummempia kuin Suomessakaan. Tiedä häntä.
Mun ruusunpunaisia laseja koetellaan kyllä usein, kun keskustelen paikallisten kanssa. Milloin saan kuulla, että espanjalaiset on kyllä jotenkin siistimpiä kuin me italialaiset, täkäläisessä postissa on turha yrittää saada asiat hoidetuksi tai että me ollaan kyllä älyttömän laiskoja, mennään autolla vaikka 50 metriä, etsitään parkkipaikka ja tuplataan matkantekoon käyettävä aika ennemmin kuin kävellään. Eli osataan täälläkin vähätellä omaa kansakuntaa ja sen tapoja. Paras oli kuitenkin se kerta, kun juttelin yhden mukavan koiranomistajan kanssa ja totesin tälle, että kukaan muu ei olekaan suostunut juttelemaan mun kanssa englanniksi. Tähän daami totesi: "Joo, me toscanalaiset ollaan niin sulkeutuneita". Sulkeutuneita my ass, teki mieli sanoa. Mutten sanonut (koska olen niin sulkeutunut).
No mutta kuitenkin, näistä hassunhauskoista italialaisista on olemassa parodiasarja nimeltä I soliti idioti, jossa kyllä kieltämättä on yhtäläisyyksiä todellisuuteen. Esim. tän linkin takaa löytyvässä pätkässä, josta tajuaa kyllä kielitaidotonkin, miten dynaamista palvelua postista toisinaan saa. Ihanku kotimaisessa pankissa. Hihi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti