Pulipää

Huhheijaa, kiirettä on pitänyt viime päivinä. Tonttuhommia kaiken normikuvion lisäksi. Eilen olin muutenkin tavallista tuotteliaammalla päällä ja sain muun muassa buukattua spanielille sen trimmaajan, jonka perään vähän aikaa sitten huutelin.

Ennen. Kyllä mäkin kattelisin vaähän alta kulmien.

Allora, vähän italia-tietoutta:
trimmaaja = toelettatore di cani
trimmata = toelettare
viedä koira trimmattavaksi = porto il cane a fare la toeletta

Enpä tosin noita tarvinnut, sillä olin jo aikaa sitten pistänyt merkille yhden potentiaalisen paikan, Topdog nimeltään, ja eilen kun kävelin sen ohi, astuin reippaasti sisään (todeten että trimmaajalta näyttää) ja kysyin, notta onnistuiskos tämmöisen walesinspringerspanielin trimmaus ja koska. Ja sehän onnistui oggi pomeriggio eli myöhemmin samana päivänä.

Mistään varsinaisesta kauneussalongista on tässä kohtaa kyllä aivan turha puhua. Oikeampi mielikuva on pikemminkin 40 vuotta samoilla sijoilla ollut parturiliike (ei edes parturi-kampaamo), jota vanhempi herrasmies pitää yksin. Ja polttaa ketjussa tupakkaa siellä sisällä. Kuulostaako houkuttelevalta?

"Salonki". Taustalla kuvia sedän ensimmäisiltä työvuosilta.

Vaan nämä asiakkaathan eivät moisesta piittaa. Homma hoitui ällistyttävällä vauhdilla ja ammattitaidolla - olihan se setä tosiaan vuodesta 1974 koiria trimmannut - ja ihan kelpo lopputuloskin tuli. Tosin merimies haukkuu koiraa pulipääksi/beagleksi, koska myös ihanat korvakiharat sai lähteä. Mut ei tässä mihinkään koiranäyttelyyn olla menossa vaan haettiin sellasta helppohoitoista lookia tän kaiken kosteuden ja lian keskelle. Sitäpaitsi niin ne vissiin pitäiskin leikata. Oli miten oli, lyhyempi malli turkista näyttäis toimivan (tänään sataa taas kaatamalla).

Jälkeen. Kyllä kelpaa. Oli muuten myös hyvin parfumoitu koira, miehekäs.

Tulipahan sitten jutusteltua tunnin verran italiaksi. Yhtään en tiedä mitä oikeasti puhuin, mutta kovasti yritin selittää mistä ollaan, mitä tehdään täällä, missä asutaan, mitä tykätään jnejne. Vastineeksi sain tietoa Italian koiraharrastajista, Pisan trimmaajista, sedän koulunkäyntihistoriasta jnejne. Setä myös tunsi Suomen koiraskeneä sen verran, että oli hankkinut oman villakoiransa Klaukkalasta. Bene, bene.

Aikaa meni noin tunti ja arvatkaapa paljon maksoi? 25 euroa! Suomessa ollaan selvitty about samassa ajassa ja kärsitty 80 €. Vai oliko se 60 €. Mutta kuitenkin, taas yksi todiste siitä ettei täällä tosiaan kannata tehdä itse ja "säästää".

Joten varasin sitten itsellenikin taas kampaaja-ajan. Siitä tuskin saatte yhtä seikkaperäistä selostusta.

Ja eikun takas tonttuilemaan. Tiptap!