Pidennetty kesä

Ilmoista puhuminen on kyllä universaali ilmiö. Mennyt kesä oli epävakaisuudessaan monille italialaisille pettymys ja hämmästelyn aihe. Yksikin kaveri totesi, että tänä vuonna rannat olivat aina poikkeuksellisen täynnä - mikä johtui yksinomaan siitä, että kaikki lähtivät rannoille samoina päivinä, eli silloin kun paistoi. Totesin siihen, että nyt varmaan ymmärrätte, miksi suomalaiset liikkuvat t-paidassa aina, kun lämpötila ylittää 18 astetta. Se nyt on vaan pakko, jos haluaa t-paidassa ylipäänsä liikkua ;)

Toinen kaveri, joka on alkujaan brittiläinen, mutta asunut suurimman osan elämästään Italiassa, sanoi, että isänsä ei ollut uskoa silmiään kun palasi elokuussa Englannin-lomaltaan kotiin. Jatkuvien sateiden vuoksi puutarha kukoisti villinä - vastaavaa ei kuulemma ole tapahtunut kertaakaan niinä 30 vuotena, kun on täällä asunut.

Mutta jos oli heinäkuu hämmentävän epävakainen, oli syyskuu totaalisen toista maata - kuten ennustettiin. Kesäkelit ovat jatkuneet myös lokakuun puolella, eikä loppua ihan lähipäiväinä näy. Tänäänkin herättiin pilvettömään päivään, ja iltapäivällä lämpötila kohosi suomalaisiin hellelukemiin. Päätettiin siksi lähteä merimiehen kanssa pienelle roadtripille Versilian rantamaisemiin, kun lastenkin oli määrä olla vielä iltaan saakka Pohjois-Italiaan suuntautuneella kouluretkellään (josta lisää myöhemmin).

Versilian rannikon kaupungit/kylät sijaitsevat vuorten ja meren välissä.
Tässä kartta Forte dei Marmista.

Retken pääkohteeksi nostimme rikkaiden (ja venäläisten) suosiman Forte dei Marmin. Vaikka lämpöä vielä piisaakin, oli suurin osa rantatuolipaikoista jo suljettu, ja koko pitkä ja leveä ranta vapaana käyskentelyyn. Ja koska vedessä oli vain muutamia uimareita, ei pohjahiekka sakeuttanut näkymiä, vaan kirkas vesi paljasti kaiken pohjaa myöten. Hienot oli maisemat muutenkin, vai mitä sanotte näistä:

Forte dei Marmin rantaa hallitsee pitkä laituri, jonka pääty oli kalastajien miehittämä.

Laiturilta näki pitkälle Viareggioon asti. Muutamaa suppailijaa ja purjehtijaa
lukuun ottamatta merellä oli hiljaista.

Forte dei Marmin pieni keskusta on aivan rannan tuntumassa, ja luksusliikkeiden sävyttämä. Siellä mekin sitten käyskenneltiin Guccin, Pradan ja kumppaneiden ikkunoita ihmetellen kuin suuremmassakin kaupungissa. Lopulta päädyttiin lounaalle kylän keskusaukiolle, eikä ihan yhtä paljon jouduttu pulittamaan kuin taannoisella Portofinon reissulla, mutta riittävästi kuitenkin. Kohderyhmän mukaan hinnoiteltu, kaiketi, sen verran paljon Porscheja ja Maserateja - yksi Lamborghinikin - nähtiin.

Forte dei Marmista palattiin rantaa pitkin aina Torre del Lagoon asti, ja nähtiin matkalla Marina di Pietrasanta, Lido di Camaiore sekä ennestään tuttu Viareggio. Näistä viimeiseksi mainittu on kooltaan suurin ja tarjonnaltaan laajin, Marina di Pietrasanta ja Lido di Camaiore myös täkäläisittäin suosittuja aurinkolomakohteita, eikä yhtään hullumpia. Torre del Lago alkaa olla jo San Rossoren luonnonpuiston alueella, ja on siksi paikoista luonnontilaisin, vaatimattomin. Kaikki silti käymisen arvoisia. Avoauto vois olla aika jees noilla rantabulevardeilla kurvaillessa, mutta mukavasti matka taittui Hondallakin. Eikä ollut liikaa jengiä liikenteessä.

Kyllä näissä merkeissä kelpaa lokakuun päiviä vietellä!