perjantai 7. maaliskuuta 2014

Kotoisaa

Tekemistä olisi vaikka kuinka paljon, mutta nyt on pakko pysähtyä kirjoittamaan tämä juttu ennen kuin se unohtuu kokonaan.

Palataan hetkeksi vielä hiihtoloman tunnelmiin ja Itävaltaan. Maa on nimittäin saanut meidät pauloihinsa. Luulen, että syy liittyy osittain siihen, että Italiaan verrattuna Itävalta muistuttaa paljon enemmän Suomea:

Maa on siisti, rakennukset kunnossa, asiat toimivat. Kaiken kaikkiaan maa vaikuttaa modernimmalta kuin eteläinen naapurinsa. Toisinaan toki myös tylsemmältä, laatikkomaisemmalta.

Vasemmalla italialaista normimaisemaa, oikealla itävaltalaista.
Siisteystasossa on eroja.

Kauppojen valikoima muistuttaa suomalaista vastaavaa, kaikkea sellaista löytyy, mitä Suomessa on tottunut kuluttamaan ja mitä ehkä Italiassa ollessa on joskus kaivannut.

Maassa on paljon väljyyttä, tilaa, maaseutua. Ja reipashenkisiä ulkoilmaihmisiä.

Ihmiset osaavat jonottaa. Muutenkin itävaltalaiset ovat huomaavaisia, erittäin kohteliaita ja jopa hämmästyttäviä liikenteessä: ei tarvitse kuin näyttää siltä, että olisi ehkä ylittämässä suojatien, niin johan pysähtyy auto jos toinenkin. Tätä en kyllä ole tavannut Suomessa(kaan).

Italialainen "jono"

Yleisesti ottaen voi olettaa, että Itävallassa voi hoitaa asiansa englanniksi. Toisin kuin Italiassa, jossa edes turistikohteissa ei englantia välttämättä puhuta (ja josta syystä italialaisetkin varmaan mielellään matkaavat omassa maassaan - ei tarvi vaivautua käyttämään sellaista kieltä, jota ei täysin osaa). Josta tuli muuten mieleen sellainenkin juttu, että ei to-del-la-kaan uskoisi meikäläisen aikoinaan kirjoittaneen laudaturin saksasta. Ainakin koiralenkeillä olo oli kuin Italiaan saapuessa konsanaan - mitään et ymmärtänyt, yksinkertaisintakaan lausetta suustasi saanut. No, onneksi sitten pystyttiin vaihtamaan englantiin (toisin kuin Italiassa). Ja sellainenkin pointti vielä, että haparoinnista huolimatta uskoisin, että jos maassa hetken aikaa asuisi, saisi varmaan sen äärimmäisen ruosteisen kielitaidon kyllä kaivettua esiin, on se vaan ihan eri asia aloittaa kielen opiskelu nollasta kuin edes jonkinlaiselta pohjalta.

Myös ulkonäöllisesti istumme Itävaltaan luonnollisemmin kuin Italiaan. Samoin säntillinen luonne, hyvä organisoituminen, aikataulujen pitäminen ja tylsähkö eleettömyys yhdistävät kansojamme. Kaiken kaikkiaan Itävallassa oleminen on vaan niin helppoa, kun vaikka Italiaan vertaa.

Ei sillä, että tässä mikään koti-ikävä olisi tullut, että Itävalta siksi houkuttaisi. Joskus on vaan mukavaa ja rentoa, kun hommat toimii suunnilleen niin, kuin on tottunut*. Ja on niitä erojakin, Itävallassa ja Suomessa. Alkoholipolitiikka, suhtautuminen lapsiin ja lemmikkieläimiin (koiriin), kansainvälisyys, avoimuus, muun muassa. Sen verran paljon ihastuneita kuitenkin ollaan, että merimiehen kanssa jo alettiin pohtia, että ehkä me isoina voidaan joko a) asua Italiassa ja lomailla Itävallassa tai ennemminkin b) asua Itävallassa ja lomailla Italiassa.

Eläkepäiviä odotellessa.

* Helppohan se on turistin sanoa, sillä en tosiaan tiedä mitään esimerkiksi itävaltalaisesta byrokratiasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti