Päätin jo hyvissä ajoin, että en tee tälle "lomalleni" mitään suunnitelmia, vaan teen just mitä huvittaa. Jos tulee tyhjä ja yksinäinen olo, siivoan. Syön silloin kun huvittaa ja vain sellaista, mistä mä tykkään.
 |
| ... ja näistä mä tykkään. Hämmentävän terveellistä oikeastaan? |
Miten sitten olen saanut aikani kulumaan? Vauhdilla, mutta leppoisasti. Koska täällä on kuuma*, on ollut pakko herätä hyvissä ajoin käyttämään spanieli lenkillä ennen kuin se läkähtyy. Käytännössä siis seiskan-kasin maissa. Päivälenkki on vastaavasti ja edellä mainitusta syystä ollut lyhyempi, mutta illalla kasin jälkeen on taas pystynyt lenkkeilemään pitempään. Ja jossain välissä olen käyttänyt myös itseni lenkillä. Aika hikisissä tunnelmissa on menty kyllä.
Lenkkien rytmittämät päivät on täyttyneet lisäksi lukemisella, pötköttelyllä sekä sisällä että auringossa, maltillisella nettisurffailulla, asioidenhoidolla, päiväretkellä Livornoon, jumpalla, pitkillä kylvyillä ja kyllä - myös siivoamisella. Ei oikeastaan yksinäisyyden vuoksi vaan siksi, että haluan nauttia tästä siisteydestä mahdollisimman pitkään. Harvinaista nähdä huoneiden pysyvän järjestyksessä vielä viis päivää siivouksen jälkeenkin. Ah (pienet on ilot)!
Ei ole hullumpi tämmöinen loma ollenkaan.
* Ei tosin italialaisten mielestä. Paikallinen nettilehti väitti eilen, että nyt ei ole mitenkään erityisen kuumaa. No, kaikki on tietty suhteellista. Suomalaiselle tää on kuitenkin ihan riittävän lämmintä, tai ainakin mulle:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti