Muutto

Blogihiljaisuudesta huolimatta ei ole ollut hiljaista. On nimittäin järjestelty, raivattu, karsittu, pakattu, laputettu, roudattu kamaa, siivottu ja tapeltu keskusteltu napakasti muuttofirman kanssa. Välissä vähän haikeiltu, käyty uimassa, kestitty vikat (ihanat) Suomi-vieraat, käyty itse vierailuilla, tehty viime hetken Italian-hankintoja, otettu ne tähän saakka ottamatta jääneet kuvat, jätetty hyvästejä. Stressattu, nahisteltu, halailtu, skoolattu upeille kolmelle vuodelle.

Tällä meiningillä vedettiin pienet post-it lappusulkeiset

Pisan-koti on nyt viimein paketoitu ja irtaimisto matkalla kohti Suomea (tullessa oli muuten 26 kuutiota, nyt 34). Italialaisittain tästäkin saatiin vielä väännöt aikaiseksi, kun sekä me, suomalainen muuttofirma ja yhteistyökumppanikseen valitsema italialaisen muuttofirman kontakti olettivat, että pakkaaminen hoidetaan päivässä, mutta paikalle eilisaamuna valuneet kaksi (!) muuttomiestä oli sitä mieltä, että ehei, pari-kolme päivää ottaa. No varmaan niin, Italiaan muuttaessa hemmoja oli muistaakseni 6-7 ja pakkasivat nekin ainakin työpäivän verran. Mutta kahdesta ei saa kuutta-seitsemää, joten pakkaus otti piiiitkän perjantain ja auton lastaus aloitettiin tänään lauantaiaamuna klo 5, kuten pieteetillä töitä tehneet muuttomiehet eilen iltapäivällä ehdottivat. Vaikeus hommassa oli se, että oltiin ehditty jo torstaina uudelleensijoittautua merimiehen uuteen kämppään* 80 kilometrin päähän, ja muuttohommia valvomaan lupautunut merimies joutui siten edelleen reissaamaan edestakas Lericin ja Pisan väliä. Ja siellä se Pisassa vielä tätä kirjoitettaessakin loppusiivousta hoitelee. Arrrgh.

Mutta eiköhän näissä maisemissa saada verenpaine laskemaan. Ja unohdettua kaiken maailman murheet. Perjantaihin asti täällä, sitten matka jatkuu kohti pohjoista...

Lericin satama iltahämärässä

* Joka siis vuokrattu 12 kuukaudeksi, saa nähdä kauanko projektissa vielä menee... mutta ei pöllömpää "hallinnoida" kakkoskämppää näiltä hoodeilta.