Etupihan lihakauppa |
Nykyisin pikkukaupat saavat kuitenkin jakaa asiakaskuntansa isompien kanssa. Kyllä täältäkin nimittäin löytyy kasa liikkeitä, joista saa kaiken kerralla. Eikä ne nyt mistään varsinaisesta ostajakadosta näytä kärsivän eli tuntuvat kelpaavan paikallisillekin. Meidän tie vie aika usein Coopiin (vrt. K-Supermarket/S-Market), Ipercoopiin tai Carrefouriin (vrt. Prisma/Citymarket). Testaamatta ovat vielä (ainakin) Esselunga, Leclerc ja PAMissakin on käyty vasta kerran. Pitää varmaan lähiaikoina ottaa agendalle, sillä tähän mennessä meilä on ollut haasteita löytää kokonaan/sopivan hintaisia/totutun mukaisia:
- pussikastikkeita. Valmiina versioina löytyy herkkusienikastiketta, juustokastiketta ja pestoa, ja Ikeasta saa kermakastiketta pussista. Alkaa meinaa aika nopeesti tökkiä tämä valikoima. (Tiedetään, nyt olisi viimein aika opetella tekemään kastikkeet alusta asti itse, mutta sitä ennen pitää muuttaa ruuanlaittotottumuksia. Kastiketta ei tällä tyylillä voi alkaa miettiä vasta kun muu ruoka on about valmista. Mut ehkä musta vielä tulee kastikemestari(kin)).
- kermaviiliä tai ranskankermaa. Smetanaa saa muutamasta kaupasta, mut eihän se oo yhtään sama asia.
- maitorahkaa. Tai sitten me ei vaan ymmäretä millasessa purkissa/mistä sen löytää.
- muita kuin kauden/paikallisesti tuotettuja vihanneksia ja hedelmiä. Tästä oli muuten ihan asiallinen juttu tänään Hesarissa. Tavallaan hyvä näin, mutta vähän sitä kaipaa esim. bataattia. Kurkkuakaan ei löydy muualta kuin Lidlistä (joka on muuten tännekin tehokkaasti levittäytynyt).
- juustoista ainakin halloumia ja järkevänkokoista palaa (eli sellaista josta voi leikata siivuja juustohöylällä) esim. goudaa. Mozzarellaa ja parmesania on kyllä riittämiin, joten niillä mennään.
- peruna-sipulisekoitusta tai ylipäänsä muita perunapakasteita kuin ranskalaisia. Okei, nääkin on tietty tehtävissä ja vaatii vaan omasta laiskuudesta luopumista.
- hyvää suklaata. Milkalla on yks ihan kelvollinen versio, mutta ikävä on Fazeria ja Marabouta.
- irtokarkkeja, ml. salmiakkia. Haribon pusseja saa, mutta Candyking-tyyppisiä karkkikatuja ei ole.
- koiran puruluita. Täällä on ihan kummallisia versiota ja/tai tosi kalliita.
No, on täällä kuitenkin ihan huima valikoima pastoja, erilaisia mereneläviä, hyvää leipää (ruisleipää ei tietenkään), edullista lihaa ja toooosi paljon kaikkea sellaista, joita on tottunut Suomessa syömään. Sen verran alkaa kielikin jo taipua, että tietää suunnilleen mitä on ostamassa. Ehkä me pärjätään.
Ja onhan nää todella first world problems.
Tumblr kiteyttää ongelmat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti