Hitsin hyvä hiihtoloma

Kelataanpas hetki taaksepäin ja viikkoon 7, jolloin meillä tänä(kin) vuonna oli hiihtoloma. Intouduin buukkaamaan hotellin Ranskan Chamonix'sta kasatessani joulun alla kuvakoostetta vuodesta 2014, mutta merimies oli sitä mieltä että näkee sen Mont Blancin myös Italian Courmayeurin puolelta, joka kokonaisuutena (rinteiden/hotellien sijainti, ajomatka jne) osoittautui meidän perheelle sopivammaksi. Sinne siis itsemme sijoitimme lauantaista 7.2. lauantaihin 14.2. Ja hyvin sijoitimmekin, oli nimittäin ihan paras paikka ikinä niin rinteiden kuin palvelujenkin puolesta. Kelitkään eivät olisi voineet olla suotuisampia: pelkkää auringonpaistetta aamusta iltaan, paitsi lähtöpäivänä, jolloin alkoi pyryttää niin ettei vuoria edes näkynyt.

Näkymä residenssimme parvekkeelta. Kas, Euroopan
korkein vuorihan se siellä.

Ja Mont Blanc siinä taas, tällä kertaa gondolihissistä nähtynä ja kuvattuna
ainoana edes vähän tuulisena päivänä (su), siitä tuo pöllyävä lumi huipulla.

Rinteillä oli kokoa ja pituutta, kaikki palvelut toimivat moitteettomasti, väkeä oli maltillisesti, paitsi ekana laskupäivänä sunnuntaina jolloin kaikki lähiseudun italialaiset kansoittivat rinteet. Vaan kylläpä noihin mahtui silti. Vaikeusasteita löytyi sinisestä mustaan, ja kaikkia kokeiltiin, pikkuisen myös offareita. Sinnikäs seitsemän vuoden työ alkaa myös tuottaa tulosta, eikä ketään tarvitse enää odotella saatikka paimentaa, päinvastoin, allekirjoittaneella alkaa olla täysi työ pysytellä nuorison perässä. Mielelläni yritän :)

Ja Mont Blanc, panoramassa.

Expertit matkalla mustaan rinteeseen

... ja mamia taas odoteltiin...

Viikon aikana pidettiin yksi välipäivä, jolloin suunnattiin - yllätys yllätys - Mont Blancille. Ihan yhtä korkeuksiin ei päästy kuin Chamonix'n puolelta (3 842 m), eikä liikkumaan Punta Helbronnerin ja Aiguille du Midin välillä, kun rakentavat uutta upeaa hissiä/hissiasemaa ja koko huippu on yhtä työmaata (miettikää, mitkä työolot), mutta oma enkka 3 365 m (merimiehen hienon rannetietokoneen mukaan) saavutettiin silti. Olipahan kuulkaa hienot näkymät lounaspaikalla!

Mont Blanc rautalangasta vääntäen.

Ja livenä Ponte Helbronnerilta kuvattuna. Noi vaijerit on sen uuden hissin.

Todistusaineistoa

Ja muuten sitten nautittiin Courmayeurin myymälöistä (mä ostin mm. uuden kypärän ettei perheen tarvi enää hävetä mun retromallia), ravintoloista, hotellin sauna- ja uima-allasosastosta ja lumesta. Itsehän toki ahersin myös tällä lomalla, n. tunnin päivässä, mutta ei se siitä pilalle mennyt.

Courmayeurissa vallitsi vielä joulutunnelma, mut mikäs siinä.
Kivaltahan noi valot näyttivät.

Pari naperoa onnessaan

Vikan illan päivällinen syötiin vähän paremmassa ravintolassa. Kippis onnistuneelle lomalle!