maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kauas on pitkä matka

Meillä oli niin täydelliset suunnitelmat!

Ensin lähtevät merimies ja koira suoralla lennolla Milanoon klo 16, josta ajavat Pisaan klo 23 mennessä.

Sitten lähden minä lasten kanssa klo 19 lennolla Münchenin kautta Pisaan, jonne saavutaan klo 23.

Yö puolikalustetussa kämpässä, muuttokuorma saapuu klo 8:30.

... vaan kuinkas sitten kävikään?

Koko sakki lähti ihan hyvissä ajoin kentälle. Me lasten kanssa tosin ensin Flamingoon katsomaan Ice Age 4 ja sitten vasta check-iniin. Leffan loppupuolella vilkaisin kelloa puhelimesta ja huomasin että oli sitten yritetty tavoitella... "1.7.2012 14:58. Ei olla koneessa. Puolitoista tuntia ei riittänyt. Nähdään kentällä.". Whaaat?

Oli EM-kisojen päätöspäivä. Lomien aloituspäivä. Jne. Kenttä tukossa eikä koiran kanssa matkustavalla ole paljon joustoa, vaikka ohjeistettujen aikataulujen mukaan toimittiinkin. Joten merimies ja spanieli eivät todellakaan päässeet koneeseen ja oli alettava vaan uutta lentoa buukkaamaan. Maanantaiaamulle meni, Pisassa iltapäivällä, joten plan b käyttöön: avain meille Münchenin kautta lentäville, jotta päästään kämpille ja saadaan muuttohommat käyntiin.

Putkessa Helsingin päässä. Arrivederci, Finlandia!

Noh, avain saatiin ja merimies lähti koiran kanssa vaarille yökylään. Meillä meni kaikki hyvin siihen saakka kunnes tuli boardingin aika. Ei tullut boardingia kuin vasta tunnin päästä, sillä Münchenin kenttä oli suljettu rajun ukkosmyrskyn takia. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että meillä oli 45 minuutin vaihtoaika (joka matkaa suunniteltaessa kuulosti tosi näppärältä). Eikä saatu kurottua myöhästymistä lennon aikana kiinni, joten Müncheniin jäätiin. Kenttähän oli tietenkin ihan sekaisin ja jonoa pukkasi service centeriin.

Münchenissa. Vähän meinas jo väsyttää, mutta onneksi Lufthansa piti meistä hyvää huolta.

Ehkä tunnin jonotuksen jälkeen päästiin mukavan mutta uupuneen virkailijan juttusille, joka kyllä teki parhaansa. Illalla ei kuitenkaan lentoja enää ollut ja aamun Pisan-lento oli täynnä uudelleen reititettyjä matkustajia. Taas oli plan b:n paikka ja lennot Pisaan järjestyi lopulta Rooman kautta. Lähtö aamulla puoli kymmenen aikaan ja perillä Pisassa oltaisiin maanantaina 14:45. Yöksi päästiin lentokentän lähelle ihan tasokkaaseen hotelliin, jonne mennessä taksia ajoi joku paikallinen rallikuski vetäisten matkan nopeudella 200 km/h. Takapenkillä eräs äiti pureskeli kynsiään.

Väsyneet matkantekijät

Hotellilla saatiin iltapalaa ja päästiin vähän puolenyön jälkeen nukkumaan. Aamulla herätys klo 7, samantien muuttofirmaan soittelemaan ja Rooman-lennolle valmistautumaan.

Ja tässä jo vähän pirteämpänä! Seikkailu jatkukoon :)

Muuttofirmassa ei vastausta, Gabriella (telakan avulias sihteeri) jatkamaan selvitystyötä ja koneeseen. Rooman-vaihto meni sujuvasti, mutta ihan parasta oli päästä lopulta kotikentälle, jossa merimies ja koira odottivat vastassa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Paitsi että... 

Viimein kotikentällä!


Virka-auto ja tilankäytön optimointia. Matkatavarat tulivat, hämmästyttävää kyllä, ongelmitta perille.

... Muuttofirmasta ei tavoitettu ketään ajoissa. Vuokranantaja, jolla olisi ollut avaimet kämppään, oli ajanut kolarin rekan kanssa ja makasi sairaalassa. Mun vastaajassa oli pari lentojen aikana tullutta viestiä sekä Italiasta että Victor Ekiltä tyyliin: "täällä ollaan oven takana, missä te?". Vaan tämäkin solmu saatiin lopulta selvitettyä ja sovittua, että ajavat takaisin välivarastoon Milanoon ja uutta yritystä otetaan keskiviikkoaamuna 8:30.

Että semmosta. Kauas on pitkä matka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti