Iloa itsenäisyydestä

Blogi ei nyt pysy elämän tahdissa sitten yhtään. Onneksi Pinsku on sentään pitänyt perheen tiedotustoimintaa ilahduttavasti hengissä. Scusi.

Saatiin tänä(kin) vuonna kunnia juhlia itsenäisyyspäivää Suomen Rooman suurlähetystössä. Koska suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikulalla on ihastuttavan Merja-vaimonsa kanssa vähän parempaa seuraa varsinaisena juhlapäivänä, järjestetään Italian kemut paria päivää etuajassa. Siksi suuntasimme Via Carissimi kolmeenkymmentä torstai-iltana, 4.12. Tällä kertaa myös mulla oli mahdollisuus liittyä arvokkaaseen juhlajoukkoon, kun merimiehen kollegan täysi-ikäinen tytär oli sopivasti maisemissa ja valmiina ottamaan hoitoonsa sekä ipanat että koiran. Iso kiitos Sonjalle!

Lähetystön kuusi sai juhlatuulelle.

Hienot juhlat oli. Etenkin suomalaiset makuelämykset pororullista saaristolaisleivällä köllötelleeseen loheen saivat mielen poreilemaan. Seura oli hyvää ja tunnelma lämmin. Mikäs siinä juhliessa! Ja peri-italialaiseen tapaan juhlien virallisesti päättyessä klo 21 ei kenelläkään ollut vielä kiire pois... maassa maan tavalla :)

Koska oltiin Roomaan asti päästy, otettiin tilaisuudesta ilo irti ja jäätiin sinne vielä toiseksi yöksi. Perjantaipäivä ja lauantaiaamu kulutettiin vahvassa turistiroolissa. Merimiehen valitsema hotelli oli mitä parhain tukikohta moiseen (suosittelen, etenkin huonetta 601!), ja muutenkin oli mukavaa saada vaeltaa nähtävyyksissä ihan kaksistaan, ilman tavanomaisia valituksia tylsyydestä (?!). Hieno reissu! Ohessa muutama makupala nähdystä:

Näkymä Via Venetolla sijainneen hotellimme ikkunasta.
Ehkä ei uskoisi, mutta kuvaa otettaessa myös satoi kaatamalla.

Vatikaanin Pietarinkirkko on paitsi upea, myös val-ta-va.
Sen rinnalla Helsingin tuomiokirkon nimeäminen suurkirkoksi tuntuu lähinnä vitsiltä.

Näkymä Pietarinkirkon kupolista Pietarinaukiolle.
Sateisesta aamupäivästä huolimatta kirkkoon oli puolen tunnin jono, myös tätä kuvaa otettaessa.

Italian kuninkaan Vittorio Emanuele II:n muistoksi 1900-luvun alussa rakennetun Vittoriano-monumentin hepat näkyivät meidän huoneen ikkunasta. Ne oli pakko käydä tsekkaamassa lähempääkin.

Vittorianon terassilta oli hienot näkymät kohti Forum Romanumia ja Colosseumia

Colosseum nähtiin tällä kertaa myös sisäpuolelta. Onhan se vaikuttava.

Roomaa ei rakennettu päivässä, eikä sitä päivässä näekään. Mutta taas ollaan muutama palanen viisaampi. Ihana kaupunki!